Tämä viikko on mennyt tosi hyvin. Olen joka päivä todennut, että tänään en ahmi ja se on pitänyt. Koetan nyt edetä päivä kerrallaan syyskuun. Onhan tässä kaikkea potentiaalista ahmimislaukaisijaa tulossa elämässä, mutta nyt olen pysynyt "kuivilla".

Kuten minulle kommentoitiinkin, salaisuudet ovat kertomista varten. Terapeutin kanssa sovittiin, että kerron yhdelle läheiselleni koko tilanteeni, karuudessaan ja koruttomuudessaan. Kysyin jo mieheltä, että haluaako hän kuulla ja totta kai hän haluaa kuulla niin paljon kuin minä olen valmis kertomaan. Täytyy vain koettaa kerätä rohkeutta.

Vielä kun tietäisi, että mitä minä oikein pelkään!